Jyvis on Partiolippukunta Maarian Tähkien julkaisema blogimuotoinen lehti. Aiemmin kolmasti vuodessa painettuna Jyvätipu -nimellä ilmestynyt lehti on nyt sähköisessä muodossa.
Heräsimme noin kello kuudelta ja lähdimme aamupalapaikalle, jossa saimme puuroa. Sieltä jatkoimme ryhmissä matkaa ja saimme mukaammme rusinapaketin ja kaksi kaurakeksiä, jey 🙂 Ensimmäinen rasti oli solmut ja Tuomas jekutti meitä 🙂 Lähdimme sieltä oikeaan suuntaan, mutta rasti oli pahassa piilossa, joten kävelimme ohi. Joukkoomme tuli myös toinen porukka. Jonkin ajan päästä meni kuitenkin hermo ja soitimme Villelle, joka auttoi rastin löytämisessä.
Pääsimme kuitenkin jonkin ajan jälkeen rastille. Kun olimme löytäneet toisen rastin, pääsimme eroon toisesta porukasta. Löysimme kuitenkin kolmosrastin, jonne se, ja jokin kolmas porukka saapuivat. Rastilla piti etsiä partiohuivi ja seurata oransseja naruja. Rasti oli ehkä yksi parhaimmista, koska pääsimme kallioiden välissä menemmään alas 🙂 Sitten saimme ohjeet, joissa meitä pyydettiin käymään muinaishaudalla ja ottamaan siitä kuva, jonka sitten teimme.
Jatkoimme matkaa ja olimme hirveän väsyneitä, ei jaksaisi kävellä enää! Ville kuitenkin tuli ja tarjosi meille kyydin lähelle seuraavaa rastia, mutta eksyimme. Vihdoin löysimme oikean tien. Sieltä emme kuitenkaan löytäneet lappua, kuten eivät muutkaan ryhmät. Jatkoimme matkaa. Löysimme monta johtajaa, jotka seisoivat ja makasivat. Sieltä kaikki paitsi meidän ryhmä jatkoi etsintöjä ja saimme etumatkaa. Mutta eksyimme. Menimme kuitenkin takaisin ja huomasimme ettei kukaan ollut löytänyt rastia, joten haimme johtajan, joka näytti paikan 🙂
Sitten oli ruokarasti, jossa teimme kastiketta tortilloihin. Sitten saimme tietää, että oli alkanut kisa siitä, kuka on ensimmäisenä ’’maalissa’’. Päädyimme uimarannalle, jonne juoksimme kisaten muiden kanssa. Saimme uida ja lähteä, kun halusimme. Saimme mukaamme päivällisen. Jäimme kuitenkin viimeisiksi, mutta ohitimme kaksi ryhmää ja pääsimme rastille. Rastilla piti naurattaa ja olla tarkka.
Meille kerrottiin viimeisellä rastilla, että loppukiristä tullaan ottamaan aikaa. Kävelimme, koska emme jaksaneet juosta auringon paisteen vuoksi ja oli kuuma. Juoksimme kuitenkin ihan lopussa ja olimme toisina maalissa. Sitten meille sanottiin, että vielä olisi yksi tehtävä ja reaktiomme oli ’’ei jaksa!’’. Onneksi se oli vain vitsi ja saimme jätskit 🙂 Sitten meille sanottiin, että tunnin sisällä pitäisi tehdä se ruoka, mutta kukaan meistä ei halunnut syödä. Tunnin päästä meidän oli pakko syödä ja söimme pari lusikallista, hehe 😀
Illalla pääsimme uimaan ja saunaan, jonka jälkeen oli iltapala. Iltapalaksi oli lättyjä, nam! Sitten nukkumaan, öitä!
– Sanna ja Saskia
Osa vartiosta kiersi pienen lenkin rajakiven kautta jossa oli geokätkö. Tapasimme toisen osan vartiosta jossa nimeltä mainitsematon tyyppi oli sohaissut puukolla sormeen. Taas tuli geokätkö jonka löytämiseen kului kauan. Taas kerran matka jatkui. Alkoi jo hämärtää ja osa vartiosta väsyi. Vihdoi pääsimme laavulle jossa venyttelimme. Kun olimme syömässä iltapalaa kaksi muuta vaeltajaa tuli laavulle. Herrasmiessäännön mukaan viimeisenä laavulle tulleet saavat nukkua siinä. Siitä johtuen tuli lisää kävely matkaa kolmelle vapaaehtoiselle jotka hakivat teltat. Alkoi sataa ja sateessahan on tosi kiva pystyttää telttaa. Puolelta öin kaikki olivat vihdoin makuupusseissa.
Uutena leiripäivänä ohjelmassa oli rastirata jossa harjoiteltiin tulentekoa, paistettiin lettuja ja tehtiin polttopuita. Tähänkin päivään kuului paljon pulkkamäessä laskemista.
